Elin lapsuuteni ja nuoruuteni syrjäkylällä. Meidän ikäluokkamme oli kunnan ensimmäinen ikäluokka, joka aloitti englannin opiskelun 3. luokalla vuonna 1967. Opettaja oli innostava, joten hän antoi ensimmäisen sysäyksen tulevalle ammatinvalinnalleni, vaikka en sitä silloin vielä tiennyt.
Valmistuin Jyväskylän yliopistosta unelma-ammattiini ruotsin ja englannin kielen opettajaksi. Kakkosunelmani, sairaanhoidon opettaja, toteutui myös omalla tavallaan, sillä pääsin vuonna 1986 sairaanhoito-oppilaitoksen kieltenopettajaksi. Sillä tiellä olen edelleenkin, sillä organisaation muutosten myötä nykyinen työpaikkani on Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö.
Päätoimen ohella olen työskennellyt vuosia kieltenopettajana esim. Valmetin traktoritehtaalla (nyk. Valtra), Telecom Finlandilla (nyk. Telia) ja Jyväskylän työväenopistossa. Vuodesta 2014 olen työskennellyt vain 50% työaikaa kieltenopettajana ja muun ajan omassa yrityksessäni terapeuttina ja kouluttajana.
Olen aina ollut hyvin työorientoitunut, minkä opin jo lapsena maatilalla. Töitä oli paljon eikä missään vaiheessa ollut aikaa viihteelle. Eläimet piti hoitaa seitsemänä päivänä viikossa. Kesällä ja syksyllä vapaa-ajat kuluivat marjametsässä. Isältä opittu työn malli, johon kuului pedanttisuus ja työnarkomania, ovat seuranneet minua melkein nykypäiviin saakka. Näissä asioissa hellittäminen on ollut kovan opettelun takana – leopardin on vaikea päästä täplistään. CV:ni on pitkä, koska olen lähes koko ikäni tehnyt päätoimen lisäksi yhtä tai useampaa sivutointa ja opiskellut siinä ohella useita pienempiä ja isompia tutkintoja. Kun pääsee tekemään unelmatyötään mielenkiintoisten, mukavien aikuisten ihmisten kanssa, työntekoon on helppo hurahtaa. Samoin mielenkiintoiseen opiskeluun.
Aikuisten ammatillinen kieltenopetus oli unelmatyötä minulle ja etsin koko ajan lisää ideoita opetuksen kehittämiseen. Draamaopinnot toivat huikean lisän työhöni 90-luvulla ja aloin tehdä videoelokuvia opiskelijoiden kanssa kielikursseilla. Laitteet olivat silloin alkeellisia, joten 15 minuutin elokuvan kuvaamiseen meni kaksi päivää ja editoimiseen 40 h. Sitä ennen piti harjoituttaa opiskelijat näyttelemään roolinsa ja suunnitella lavastus ja ohjaus. Mutta se oli valtavan hauskaa ja opiskelijat oppivat hyvin. Kun olen sattunut tapaamaan joitakin heistä vuosikymmeniä myöhemmin, he ovat kertoneet, että he muistavat repliikit ulkoa vieläkin! Niin minäkin! Elokuvat ovat minulla tallessa, koska olen digitalisoinut ne. Katselen niitä silloin tällöin.
Elokuvien lisäksi pidin kielikursseja suggestopedisella menetelmällä, jossa kieltä opiskeltiin luovien, taiteellisten toimintojen ja rentoutuksen kautta. Loimme juonellisia tarinoita, joihin sisältyi kaikkea kuviteltavissa olevaa ja käytimme erilaista rekvisiittaa. Se oli hulvattoman hauskaa ja opiskelijat oppivat puhumaan sujuvasti näillä kursseilla. Ehdin tehdä tätä yli kaksikymmentä vuotta, kunnes jouduin luopumaan luokastani, joten rekallinen rekvisiittaa meni kaatopaikalle, koska sille ei ollut enää säilytyspaikkaa eikä minulla ollut paikkaa, jossa olisin voinut pitää näitä kursseja. Terveydenhuoltoalan kieltenopetuksen sivutuotteena syntyi 7 hoitoalan sanakirjaa. Vuonna 2001 sain sanakirjoistani ja ansiokkaasta terveydenhuoltoalan kieltenopetuksesta Keski-Suomen hoitotyön teko -palkinnon.
Miten minusta tuli terapeutti?
Vanhempi kieltenopettajakollega sanoi aikoinaan, että aina kun hän halusi itselleen jotain kivaa, hän alkoi opiskella uutta kieltä. Eräs ystävä kertoi, että aina kun hänellä meni elämässä huonosti, hän opiskeli uuden tutkinnon. (Hänellä on yli 20 tutkintoa.)
Minä olen hemmotellut ja palkinnut itseäni uusilla terapiakoulutuksilla ja -tutkinnoilla, koska minun nuoruudessani syrjäkylällä ei ollut mahdollisuuksia opiskella eikä harrastaa minua kiinnostavia asioita (eikä mitään muutakaan). Tämä ja muutkin unelmani ovat toteutuneet myöhemmin.
Minusta tuli terapeutti ikään kuin sattumalta, sillä en ollut suunnitellut alan vaihtoa. Kieltenopetus oli suuri intohimoni ja halusin saada oppilaani oppimaan. Motivaatio-ongelmien lisäksi monilla oli erilaisia oppimisen ongelmia, joten halusin kehittää menetelmiäni kiinnostavammiksi ja tehokkaammiksi. Niinpä kävin lukuisia koulutuksia, joista sain ideoita opetukseeni ja opiskelijoiden motivoimiseen.
Syksyllä 2000 aloitin musiikkiterapian opinnot yliopistossa, koska halusin saada musiikista lisää ideoita kieltenopetukseen, sillä musiikki tehostaa asioiden oppimista. Aloin opettaa kieliä musiikki-mielikuvarentoutuksien avulla, mikä osoittautui hyvin tehokkaaksi menetelmäksi. Hurahdin tähän syvälle ja niinpä seuraavaksi tuli rentoutus-, hypnoosi- ja suggestoterapeuttiopinnot. Nyt pystyin auttamaan koulussa traumatisoituneita opiskelijoita vapautumaan kielenopiskelutraumoistaan, jotta he pystyisivät sen jälkeen oppimaan paremmin. Tätä ennen olin opiskellut draamapedagogiksi ja suggestopedagogiksi. Niinpä aloin myös pitää esiintymistaidon kursseja, voimavarakursseja ja esiintymisjännittäjien kursseja, kaikkea mihin minulla oli koulutusta.
Sitten tulivat GIM-musiikkiterapian opinnot Kööpenhaminassa, joita ei yksinkertaisesti voinut jättää väliin, koska menetelmä on niin kiinnostava (ks. Muut terapiat/GIM-musiikkiterapia). Kun olin päässyt opiskelun vauhtiin, opiskelin samanaikaisesti Helsingissä diplomitaideterapeutiksi ja Tukholmassa kuvantulkintaterapeutiksi. Tämä onnistui, koska pidin tuolloin päätyössäni vain viikonloppukursseja, joiden ajankohdat sain itse päättää. Opinnot antoivat minulle valtavasti, sillä opin tuntemaan itseäni paremmin ja löytämään todelliset voimavarani. Tuota ihanaa piti saada lisää!
Kesällä 2010 musiikkiterapian opinnäytetyötä tehdessä vannoin, etten ikinä enää opiskele mitään isoa ja vaativaa, koska upea aurinkoinen kesä meni koneen äärellä kirjoittaessa. Mutta puolen vuoden päästä alkoi kuitenkin jo tuntua, että elämästä puuttui jotain. Niinpä aloin opiskella psykologiaa pätevöityäkseni hakemaan psykoterapeuttikoulutukseen. Neljä seuraavaa kesää meni jälleen opiskellessa – aikaisemmista vannomisista huolimatta! Valmistuin psykoterapeutiksi vuonna 2015. Sen jälkeen olen opiskellut mm. psykofyysistä psykoterapiaa, tunneterapiaa, seksuaalikasvatusta ja traumaterapiaa.
Erilaisia kohtaamisia
Aikuisopiskelija huusi minulle vihaisesti päin naamaa 80-luvun lopussa: ”Sinä olet keksinyt ruotsin kielen ja tehnyt Suomesta kaksikielisen maan. Sinun takiasi minun täytyy opiskella ruotsia, vaikka inhoan sitä.” Harmi, että minulta meni silloin jauhot suuhun enkä älynnyt pyytää häneltä kirjallista todistusta tästä. Näin iso asia enkä voi todistaa, että kunnia kuuluu minulle!
2000-luvun alussa pidin voimavarakursseja muutaman vuoden päätoimisesti. Silloin sain kuulla usein: ”Muutit elämäni.” Äänensävyistä ja kehonkielestä päättelin, että sanojat tarkoittivat tällä positiivista muutosta.
Psykoterapeuttina voin keskittyä kuuntelemaan ja kuulemaan toista ihmistä kaikessa rauhassa 1-3 vuoden ajan Kelan tukemassa terapiassa. Jokainen ihminen on hyvin mielenkiintoinen ja kaikilla on omat elämäntarinansa. He ovat kulkeneet erilaisten prässien läpi ja selvinneet niistä. Kaikkea sitä, mitä heillä jo on valmiina, voidaan hyödyntää tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Autan ihmisiä oivaltamaan, mistä he ovat jo selviytyneet ja mitä taitoja ja voimavaroja heillä on. Yhdessä etsimme tapoja saada ne uudella tavalla käyttöön uusissa tilanteissa. Jokaisella ihmisellä on vahvuuksia ja taitoja, mutta esim. masennus nujertaa heidät niin, että he eivät enää pysty käyttämään voimavarojaan. Autan heitä saamaan uutta perspektiiviä traumoihinsa ja saamaan elämänilonsa ja voimavaransa takaisin.
Kaikista kohtaamisista voi oppia jotain ja kaikki muistorikkaat palautteet voi tallentaa oman elämän aarrearkkuun ja jalostaa timanteiksi. Parhaita opettajia ovat haasteita tuottavat ihmiset, koska heidän ansiostaan joutuu joskus sukeltamaan syvälle, josta voi nousta vain entistä ehompana. Heitä on riittänyt ”sopivasti”.
Keitä ja mitä rakastan työni lisäksi
Minulla on maailman ihanin mies ja meillä on neljä upeaa kissaa, joiden kanssa on kiva puuhastella. Äitini asuu meidän seinän takana ja appiukko Äänekoskella. Meillä on kivat naapurit ja maailman parhaat ystävät ja sukulaiset. Minulla on lisäksi maailman ihanimmat kummilapset, joista nuorin on syntynyt syyskuussa 2018.
Vanhin rakkauteni on Danny, jota olen rakastanut vuodesta 1968. Tuolloin käytin puolen vuoden viikkorahat Dannyn LP-levyyn, jolla on mm. kaikkien aikojen lempikappaleeni I Will Wait for You eli Cherbourgin sateenvarjot. Vasta yli 50 vuotta myöhemmin olen päässyt neljästi Dannyn konserttiin – koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa lapsuuden unelmiaan!
Kissojen lisäksi rakastan myös muita eläimiä, ja eläintensuojelu on sydäntäni lähellä. Jo nuoruudesta lähtien olen harrastanut valokuvausta. Kaikki paperikuvat on skannattu ja VHS-videokameran kuvaukset digitalisoitu. Yli satavuotias keinutuoli on valmiina, joten sitten aikanaan hyppään siihen katselemaan kuvia ja videoita ja muistelemaan.
Ruotsalaiset dekkarit ovat suosikkejani niin elokuvina kuin kirjoinakin. Kehtaan myöntää, että olen katsonut 80-luvun lempparisarjani Dallasin viidesti, samoin 70-luvun lempisarjani Pieni talo preerialla. Iloa tuottaa myös 50-90-lukujen musiikki, klassinen musiikki ja kuvataide. Tykkään käyttää luovuutta työssäni ja vapaa-ajalla. Piirtämisessä, maalaamisessa ja musiikissa luovia ideoitani toteuttavat myös muut osaavat ihmiset tilaustöiden muodossa.
Vesijumppaa olen harrastanut 30 vuotta. Nyt minulla on mahdollisuus käydä altaassa niin usein kuin haluan ja jaksan. Tämäkin vanha unelma on nyt siis toteutunut.
Rakastan hoitoalan sanakirjojen kirjoittamista, koska sanojen merkitysten selvittäminen ja kielten vertailu on mielenkiintoista. Tämä on samalla työ ja harrastus, korvike käsitöille, joita en enää tee. Villasukkia tuli neulottua yli oman tarpeen 80-luvulla. Ompelussakin sain ilmeisesti toteuttaa tarpeeni, koska uusi saumuri on odottanut avaamattomassa paketissa jo vuodesta 2017 lähtien. Jonain päivänä saatan alkaa ommella tilkkutyötä, johon ei tule perinteisiä ruutuja yms, vaan maisema, johon sijoitan eläimiä. Sanakirjoista on tekeillä päivitykset, ja yksi uusi sanakirja on suunnitteilla. Tekeillä on myös kirja ”Psykologinen muodonmuutos, Tiedostamisen kautta pysyviin elämäntapamuutoksiin”.
Kuvan ja musiikkikappaleen ovat tehneet ideani pohjalta Sanasepät
Kevein askelin – syntytarina
Muistan vieläkin 1960-1970-luvun tv-mainoksia erittäin hyvin, erityisesti musiikin avulla tehtyjä. “Ajatar on Forumissa, Forumissa Mannerheimintiellä…” alkaa soida mielessä aina, kun kuulen sana “forum” tai nimen Mannerheimintie.
Jos osaisin säveltää ja soittaa jotain instrumenttia, tekisin opiskelijoilleni ja asiakkailleni opetettavat tärkeät asiat musiikkikappaleiksi. Musiikki tehostaa mieleen painamista, koska se aktivoi hyvin laajoja aivoalueita. Mukaansatempaava sävelmä ja hauskat sanat tehostavat vaikutusta.
Vuonna 2014 aloin vetää Psykologisen muodonmuutoksen ryhmiä. Oli itsestään selvää, että tätä tarkoitusta varten piti saada oma musiikkikappale tsemppaamaan osallistujia. Niinpä kirjoitin sanat, annoin Sanasepille tehtäväksi säveltää valssi Kevein askelin ja viilata sanat sen jälkeen sävelmään sopiviksi. Tämän kappaleen lisäksi sanoitin 40 olemassa olevaa kappaletta uudelleen kurssin teemaan liittyvillä humoristisilla aiheilla. Lisäksi rouva Sanaseppä piirsi tilauksestani kymmeniä hauskoja kuvia ja sarjakuvia kurssia varten.
Mistä olen kiitollinen
Kiitollisuus kannattelee ja antaa voimia. Se suurenee, mihin zoomaat.
Unelmat voivat toteutua, jos niihin uskoo ja alkaa kulkea niitä kohti.
Olen kiitollinen erityisesti kaikesta sellaista, mitä pidetään itsestäänselvyytenä siihen asti, kunnes se ei olekaan enää itsestään selvää, esimerkiksi terveys.
Olen kiitollinen ja onnellinen miehestäni ja kissoistamme, ystävistäni ja ihanista sukulaisistani sekä kivoista Facebook-kavereista, joita en ole koskaan tavannut.
Olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että olen saanut opiskella kaikkea sitä, mitä olen halunnut. Niin voin tulevaisuudessakin. Olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että GIM-musiikkiterapiaa opiskellessa sain matkustaa Kööpenhaminaan, Fevikiin (Etelä-Norjassa), Laguardiaan (Espanjassa) ja Vadstenaan (Ruotsissa) kolmen ihanan suomalaisen opiskelukaverini kanssa yhdessä. Upeat ympäristöt, hienosti järjestetyt seminaarit ja konferenssit, iloiset ja positiiviset ihmiset yhdistettynä musiikkiin ja musiikkiterapiaan voimauttavat vieläkin valokuvien, videoiden ja muistojen muodossa.
Tärkeä kiitollisuuden aihe on sekin, että nautin työnteosta niin paljon, että eläkkeelle pääsyn sijasta haaveilen siitä, että jaksaisin tehdä töitä ainakin 68-vuotiaaksi.
Pienempien kiitollisuuden aiheitteni lista on kahden A4:n mittainen.
Mottojani
Menneisyyden kokemukset voidaan jalostaa nykyisyyden ja tulevaisuuden voimavaroiksi.
_____ on hyvä puutarhan lannoite.
Timanttikaivokset sijaitsevat useimmiten mukavuusalueen ulkopuolella.
Löytöretki omaan itseen on maailman mielenkiintoisin matka.
Nykyhetki on elämän parasta aikaa.
Nytku teen tämän, niin sit se on tehty.
Kun poistaa tulpat, energia voi virrata vapaasti.
Where there’s a will there’s a way.
Yhteystiedot
Maija Leena Matikainen
Jyväskylä
0400 541 695
maijaleenamatikainen (at) gmail.com
Y-tunnus: 1511520-6
Filosofian maisteri
Psykoterapeutti ET (Kela-pätevyys)
GIM Music Therapist FAMI
Psykofyysinen tunneterapeutti
Diplomitaideterapeutti
Kuvantulkintaterapeutti
Suggestoterapeutti SHY
Hypnoositerapeutti
Rentoutusohjaaja SHY
Neurosonic-hoitaja
Reteaming Coach
Muksuoppiohjaaja
Voimavaravalmentaja
Hypnoosi- ja rentoutuskouluttaja
Draamapedagogi
Suggestopedagogi
Kielten lehtori