Psykoterapia

Olen psykoterapeutti Maija Leena Matikainen. Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni. Arvoni niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässänikin ovat laatu, luotettavuus, luovuus, kunnioitus, kuunteleminen, kiitollisuus.

Opiskelin ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi Lyhytterapiainstituutissa. Yksi kouluttajistani oli psykiatri, psykoterapeutti Ben Furman.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia poikkeaa muista psykoterapioista merkittävästi siinä, että se suuntautuu toivotun tulevaisuudenkuvan luomiseen ja keinoihin, joilla toivottu tulevaisuus eli asiakkaan tavoite saavutetaan.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana, joten asiakas määrittää tavoitteensa ja valitsee tarjolla olevista keinoista ja menetelmistä ne, joita hän haluaa kokeilla. Terapeutti tukee häntä tavoitteiden saavuttamisessa. Asiakkaan omaa asiantuntemusta kunnioitetaan ja hyödynnetään ja se on kaiken lähtökohta. Asiakasta, hänen elämänarvojaan ja tavoitteitaan ei kyseenalaisteta koskaan.

Yksi keskeisiä ratkaisukeskeisen terapian elementtejä on huomion kiinnittäminen edistymisiin ja parempiin hetkiin, jopa pieniinkin, joita kutsutaan positiivisiksi poikkeamiksi. Näitä verrataan niihin tilanteisiin, jolloin ongelmia esiintyy. Siten etsitään selityksiä sille, miten poikkeamat ja ongelmat eroavat toisistaan, mitä asiakas teki silloin tai mitä tapahtui, joka johti parempaan. Näin saadaan tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä lisää, jotta parempia hetkiä tulisi lisää. Paremmat hetket ja positiiviset poikkeamat todistavat sitä, että edistyminen ja paremmat hetket ovat mahdollisia. Nämä ovat edistysaskelia kohti asiakkaan tavoitetta.

Tärkeää on kiinnittää huomio myös asiakkaan vahvuuksiin, voimavaroihin ja keinoihin, joilla hän on puolustautunut, ratkonut ongelmiaan ja selvinnyt ongelmistaan aikaisemmin ja pärjännyt ylipäätään elämässä. Ongelmatilanteissa asiakas itse ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka paljon hän on jo tehnyt asian hyväksi, kuinka paljon hänellä on entuudestaan voimavaroja ja taitoja, joita hän voi käyttää myös senhetkisessä ongelmatilanteessa.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia ei sulje pois mitään elämän osa-alueita, vaan terapiassa käsitellään kaikkea sitä, mitä asiakas ottaa puheeksi, traumojakin. Myös traumojen käsittelyn tavoitteena on saavuttaa asiakkaan tavoite eli vapautua trauman tuottamista ongelmista, jos se on mahdollista. Tai vaihtoehtoisesti pystyä lievittämään niitä niin, että niiden kanssa voi elää mahdollisimman hyvää elämää.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa käytetään asteikkoa 1-10, jossa 10 kuvaa parasta mahdollista tilaa. Joissakin asioissa voidaan käyttää myös prosentteja mittareina. Ensin kartoitetaan tavoite eli millaista elämä on sitten, kun ongelma on poistunut, millaista on asiakkaan toivoma hyvä elämä. Tämän jälkeen selvitetään lähtötilanteen numero ja mistä se muodostuu. Näin saadaan selville, mikä asiakkaan elämässä on hyvin sillä hetkellä ja mitä hän on jo tehnyt asian hyväksi.

Asiakasta autetaan ja kannustetaan löytämään keinoja saavuttaa ensin pienin mahdollinen parannus ja etenemään askel askeleelta siihen asti, johon hän itse haluaa päästä, joko kymppiin tai lähelle sitä.

Joka session alussa terapeutti kysyy asiakkaalta, mitä hän haluaa käsitellä sillä kerralla. Session lopussa terapeutti tarkistaa, mikä session anti oli sillä kerralla. Tarvittaessa ratkaisukeskeinen terapeutti tarkistaa session aikanakin, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Tärkeä osa terapiaa on myös saada asiakas huomaamaan oma edistyksensä. Terapia etenee aina asiakkaan ehdoilla.

Tilannetta ja olotilaa arvioidaan terapian aikana eri vaiheissa asteikkojen lisäksi myös sanallisesti, kehon tuntemusten kautta ja asiakkaan tuottaminen metaforien avulla. Asiakas voi tuottaa metaforia spontaanisti tai erilaisten harjoitusten kautta. Metaforat ovat alitajunnan kieltä ja voivat antaa sellaista tietoa, mitä normaalista keskustelusta ei voi saada. Ne kertovat yleensä asiakkaan voimaantumisen ja toipumisen edistymisestä jo ennen kuin tietoinen mieli tunnistaa näitä, joten terapeutti voi hyödyntää niitä positiivisina suggestioina ja vahvistaa siten asiakkaan uskoa edistymiseen.

Tärkeä mittari on myös oireiden ja ongelmien läsnäolo tai poissaolo, lieventyminen ja katoaminen kokonaan ja asiakkaan sanalliset arviot näistä sekä arjen sujuminen. Terapeutti ja asiakas voivat arvioida asiakkaassa tapahtuvia muutoksia subjektiivisesti myös ryhdin, asennon, liikkeen ja äänen rentouden/kireyden perusteella. Keho kertoo myös mielen tilasta.

Asiakkaat

Työskentelen aikuisasiakkaiden kanssa. Suurimmalla osalla ykkösdiagnoosi on eriasteinen masennus, joillakin ahdistus, syömishäiriö, julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö. Lisäksi useimmilla asiakkailla on muitakin diagnooseja. Omakustanteiseen terapiaan voi tulla myös ilman erityistä diagnoosia.